Viimeisen päivän blues

Oh, woe is me, my life is a misery...Huomenna tosiaan kotiin: tämä on viimeinen kokonainen päivä Lontoossa...Ja mä vietän sitä kirjottamalla blogiin \o/

Eilen kävin siis Regent's Parkissa kattelemassa lampia ja lähteitä ja spiraalipuskia. Se oli ihan kaunis paikka kyllä. Sieltä oli hyvä mennä British Museumiin kiertelemään ja piirtelemään. Siellä ei kaikki paikat olleet auki, kun ilmeisesti työntekijät oli lakossa. Tai ainakin osa... Oh joy. Mutta afrikkalainen akrobaatti krokotiilin selässä oli näkemisen arvoinen patsas 8)

Olin jo aika nälkäinen, kun pääsin Chinatowniin. Mikä oli sinänsä ihan mukavaa. Siitä on niin kauan, kun oon ollut oikeesti nälkäinen, eikä oo vaan tuntunut siltä, että "nyt vois ehkä syödä taas jotain". Ostin siis neonvihreämustaraidallisen hatun ja menin syömään. Todisteet näette edellisessä päivityksessä. Tämän jälkeen innostuin varaamaan lipun The 39 Stepsiin Criterioniin.

Kiertelin vielä sen verta, että totesin Watkinsonin kirjakaupan olevan omistajan vaihdoksen vuoksi suljettu. Nyyh. Sinne jäi pakanakirjahamstraus sitten. Piccadilly circuksella oli kanssa katseltavaa siksi pariksi tunniksi ennen kun pääsin teatteriin toiselle riville seuraamaan Hitchcockin jännäristä tehtyä parodiaa. Se oli ihan loistava :D Tajusin jossain vaiheessa, että olin nähny sen leffankin, joten tiesin, minkälainen alkuperänen oli - aika huumori sekin kyllä - ja pystyin nauttimaan Karvinen kainalossa täysin palkein.

Että sellainen päivä Lontoossa. Tänään oli suunitelmissa vaikka mitä Towerista National Galleryyn ja muuta. Mutta ei huvittas tehdä yhtään mitään, kun on vika päivä :( Tässä on ollut aikaa jo vähän muistella matkaa, mutta kohta se on ihan oikeesti ohi ja joudun palaamaan kylmään ja harmaaseen arkeen....JA laihduttamaan ne reilu viisi kiloa, jotka tällä matkalla on tarttuneet mukaan *blush* Seuraava blogi 8 kiloa 8 viikossa starttaa tämän jälkeen, tervetuloa vaan seuraamaan sitä jos et vielä saanut tarpeeksesi mun blogaamisistani 8)

Mutta nyt, Lontoo, ota minut hellään jäähyväissyleilyysi ja lupaa, ettei tämä jää viimeiseksi päiväksi ikinä!

Kun makuupussi ei riitä

Hahaa. Cambridge koettu. Olipa kaunis paikka, ei voi muuta sanoa! :O 70% maasta on yliopiston omistuksessa ja varakkain college on Trinity College, joka omistaa kolmanneksi eniten maata koko Britanniassa: kuningasperheen ja kirkon jälkeen. Aika paljon siis. Saatiin vähän infoa - varsinkin numeroihin liittyen - eräältä lentäjäfyysikko-opiskelijalta, joka käytti meitä ponttaamassa, eli veneellä joella. Vähän niinkun Venetsiassa. Venetsian kanssa yhteistä oli myös Huokaustensilta, joka oli myös Cambridgessa. Matemaattisen sillan lisäksi :P

Käytiin Cambridgen vanhimmassa pubissa, Eaglessa, jossa kaikki paikalliset keksijäkuuluisuudet kävi ryyppäämässä ja oli kirjottanu nimiään kattoon. Sinänsä jännä paikka, kun siellä tosiaan oli kaikki Newtonit ja toverit (Edison esim..kai?) opiskelleet ja keksineet keksintöjään. Ilmeisesti Oxfordissa tapahtuneen murhan jälkeen murhasta syytetyt olivat karanneet Cambridgeen ja perustaneet sinne kilpailevan yliopiston. Olen nyt sivistynyt ^-^

Pontingin ja (viski-)pubeilun lisäksi käytiin kattomassa opiskelijateatteriesitys The Last 5 Years. Se oli kahden hengen musikaali ihmissuhteen alusta ja avioerosta. Queen's collegen Fitzpatrick-hallin teatterissa esitetty. Tindekin tykkäsi. Ainiin, Lontoossa käytiin perjantaina katsomassa Waiting for Godot Theatre Royal Haymarketissa. Se oli. Hyvin erilainen teatterikokemus. Varsinkin, kun jetlagi oli aikamoinen sillon perjantai-iltana tunnin lentokoneunien jälkeen. Nukuin varmaan puolet siitä. Varsinkin toisessa näytöksessä. Vaikka toisessa näytöksessä tuntu siltä, että melkein tajusinkin siitä jotain 8) 5 yearsissa nukuin vaan ihan vähän ja tajusin koko jutun, kiitos käsiohjelman \o/

Yöllä paleltiin Cambridgessä opiskelevan Daniellan ja kämppisten olkkarissa. Mun +5 astetta kestämään suunnitellussa makuupussissakin oli jäätävää ja jouduin ottaan ainoon ekstrapeiton itelleni. Tinde kiehnäs kyljessä omassa pussissaan, muttei älynnyt kiskasta itelleen omaa osuutta peitosta... Selvittiin hengissä, mutta kyllä eristeet on ihania asioita! o.O

Tänään käytiin mm. Fitzwilliam museossa ihailemassa brittien upeimpiin kuuluvaa taidekokoelmaa. Soli kyllä hieno. Ja ilmanen sisäänpääsy oli plussaa. Sitten nähtiin pikaseen mun vuokraisäntäpariskuntaa, kun ne asuu täällä. Kierrättivät vähän länsipuolella kaupunkia, kun oltiin vaan keskustan alue nähty. Soli hiukan eri näköstä se kampusalue joen pohjois- ja länsipuolella. Sellasta Otaniemen TKK:n tapasta kuuskytlukulaista rakennusta. Mutta ihan nättiä jostain syystä kuitenkin :P

Nyt olen takaisin Tinden ja parin muun opiskelijatutun kaverilla, Jupella, ja se odottaa tuossa, että lopettaisin ja päästäisiin nukkumaan. Ehkä niin on parasta. Päivärytmi vois olla hyvä saada taas normiin, etten sitten ihan pimahda, kun tulen Suomeen...Vaikka Tinden kanssa (Tinde lähti Canterburyyn) laskeskeltiin, että kannattaisko sittenkin siirtää kotilentolippua ja sen sijaan lähteä vähän Skotlantia kattelemmaan.... Never ending world tour? Why not? :D:D