Näytetään tekstit, joissa on tunniste lentokentällä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lentokentällä. Näytä kaikki tekstit

perjantai 12. maaliskuuta 2010

Jaa mikäs paikka tää sit on? Koti? Hmm...ei, en ole kuullut...

Noniin. Nyt olen jo toista päivää Suomessa sen kamalan keskiviikon jälkeen, jolloin istuin kuusi tylsää tuntia lentokentällä ja kolme sitäkin levottomampaa tuntia Blue1:n kamalalla lennolla Suomeen. Keskiviikko aamulla kyllä toivoin, että voisin jäädä pidemmäksi aikaa, mutta ois pitäny tarkentaa, että joku pari päivää kaupungilla ois voinut olla jees, ei kolme ylimäärästä tuntia lentokentällä sen takia, että toisen moottorin generaattori hajosi Helsingistä Lontooseen lennettäessä ja vehkeen vaihtoon meni se kolme ja puoli tuntia. -__-

Siinä oli matkustajat ja henkilökunta kaikki aika tappi, kun lopulta päästiin koneeseen. Myös täysi televisiottomuus ja kuulokettomuus tympi niin paljon, että oli olo, että mieluummin tosiaan vaikka lumijäiseen Suomeen, kun hetkeäkään pitempään siinä koneessa! Saatiin sentään viidellä punnalla ostaa evästä siellä Heathrow'lla ennen lentoa, niin ei ihan koko päivää tarvinnut fudgella ja frappuccinolla (just riitti kolme puntaa siihen ;)) elää...mutta melkeen kuitenkin, kun koneessa sitten ei tietenkään mitään saanut... Ihan hyvä, että tällanen myöhästys tuli vasta tällä viimesellä lennolla, mutta nyt jäi Blue1:sta/SASista sellanen olo, etten kyllä ihan heti niiden lentoa ota, jos saan valita...

Kaheltatoista päivällä astuin Heathrow'n kentälle ja noin kahdeltatoista yöllä Suomen aikaa (kymmenen illalla brittein aikaa) astuin ulos Helsinki-Vantaalta. Antti, äitee ja iskä oli mua vastassa kaikki. Hiukan oli epätodellinen olo halata ja pakata kamoja autoon. Puhumattakaan kotiovelle pääsemisestä. En enää muistanut ovikoodia ja avainten valinnassa meni jonkin verran aikaa. Olin sentään reissussa kolmasosan tähän astisesta tässä osoitteessa "asutusta" ajasta. Puoli vuotta sitten muutettiin...

Eilinenkin meni totutellessa. En varmaan seuraavan x-ajan sisään puhu mistään muusta kun tästä reissusta (varokaa vaan, kaverit!). Mieli on vielä matkalla. Vähän kyllä ärsyttääkin, kun kaikki assosiaatiot muiden puheista liittyy reissuun ja sitten - ihmisten blogin lukemisahkeruudesta riippuen - joudun selittämään tosi tarkastikin kaikesta, kun kukaan muu ei ollut paikalla eikä tiedä mistään mitään - riippuen blogin lukemisahkeruudesta tietysti ;) Mutta tylsä siis puhua aiheesta, missä muut ei oo olleet osallisina, kun se tarkottaa sitten sitä, että olen ainoa, joka siitä puhuu ja kyllästytän kaikki kuoliaaksi monologeillani :O itseni ainakin 8)

Muta eiköhän tää tästä. Pikku hiljaa. Kuuntelen Musen The Resistance-, Madnessin The Liberty of Norton Folgate- ja Eelsin end Times-levyjä, jotka ostin Lontoosta ihastuttuani kahteen ensimmäiseen LA-Lontoo -lennolla. Eels on vanha tuttu. M-mm. Mitä tästä matkasta jäi käteen? Muun muassa paljon siistejä muistoja, jotka tuntuu nyt unelta vaan. Niin paljon uusia ihania tuttavuuksia. Vähän jotain kamaa. Sellanen olo, että oon vaan menettänyt kaksi kuukautta ajasta Suomessa, enkä oo koskaan missään käynytkään. Tältäköhän tuntuu, kun herää koomasta :O Ei mutta oikeesti! Ihan uskomaton olo (ei varmaan helpota, että oon nukkunut kanssa aika vähän...). Ja olin poissa vaan kaksi kuukautta! Miltäköhän olisi tuntunut olla vuoden vaihdossa...? En varmaan enää muistas ihmisten nimiä - saati naamoja... Huhhei. No oli kyllä kokemus tämä. Jään sulattelemaan. Vaikka samaa ei voi sanoa kelistä täällä. Lunta vaan tuppaa...

perjantai 5. maaliskuuta 2010

Lentokenttäaikaa vol. 6

Kentällä Losissa ainakin 4h. Eli yhteensä 32h lentokentillä ja n.43,5h koneissa. Koneaika lisääntyy aika mukavasti, kun seuraavan lennon pitäs kestää n.10h 40min, eli todennäkösesti 11h \o/ Aikamoisia lukuja, mutta kohta on lennot ja kentät käyty. Kohta olen jo Helsinki-Vantaalla. Mutta vielä 6 päivää! 6 päivää aikaa naaaaattia ^-^

Näiden kenttien vaakojen eriarvoisuus sai juuri todistuksen, kun rinkka painoi vaan 18kg. Vaikka ostin kaksi isoa kirjaa Tongalta lähdön jälkeen ja siellä se muka paino 20kg. Yeah right. Tietty voi olla, että ne pari kiloa on mulla repussa nyt, kun ei tarvinnu sulloa käsimatkatavarakamaa rinkkaan. Mutta silti niiden kirjojen painon pitäis näkyä jossain, enkä usko, että mun reppu painaa kymmentä kiloa. Ehkä 8kg, muttei kymmenen. Vaikka kaikki kengät ja kaikki piti turvatarkastuksessa ottaa pois ja rinkka meni xray:n läpi, oli maasta taas helpompi päästä pois. Toivon vaan, ettei Lontoossa olis mitään hirveetä hulabaloota. En jaksa. Tahdon vaan tarkastuksista läpi ja ulkoilmaan \o/ Heh, vastakkaisella penkkirivillä istunut vanhaherra päästi juuri muhevan pierun noustessaan seisomaan. M-mm. Siltä näköjään jäi joku pussukka tohon....ehkä se lähti vaan vessaan ja huomaa sen kohta? :O

Vietettiin aamulla vielä laatuaikaa Lizzien ja sen puolalaissyntysen kaverin, Paulinan, kanssa kattomalla Sinkkuelämää. Kolme jaksoa 8) Paulina ei ollu koskaan nähny Sinkkuelämää, joten Lizzie oli ottanut tehtäväkseen sivistää puolalaista ystäväänsä. Automatkalla Lizzie biletti taas innoissaan musiikin tahtiin ja puhu härskejä. Jossain liikennevaloissa se muisti, ettei oo otettu vielä kuvaa yhessä ja näpsäsi yhen sitten pikaseen ennen kun valot vaihtu :D ihan hauska täti, vaikkei hirveen hyvin laulakaan 8) Havaij-fidjiläinen alkujaan. Ei kuitenkaan osannut hulaa. Toisin kun minä. Muhaha ;)

Mimalle terveisiä sen verta, että lentokentältä löysin vielä chilimangoa. Pääset sittenkin maistamaan :]

Lontoossa treffit Tinden kanssa Elephant&Castlen metroasemalla. Pitee kattoo, miten törmätään, kun olen kännykkävammanen ja kaikkea...Noniin, vanha herra tuli takaisin ja sai pussukkansa talteen.

Ainiin, kone lähtee portilta 23A ja käytin juuri rahaa 23.05$. Miksi en ole yllättynyt? :D

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Aikamatkustusta ja rakkautta yli rajojen

Taisin sittenkin saada poikaystävän Tongalta 8) turvatarkastusvirkailija, Pelenato nimeltään, kysy, että oonko naimisissa ja miksen ole tongalaisen kanssa naimisissa, niin menin sitten vitsillä kysymään, että haluisko se mennä mun kaa naimisiin. No kohta mulla oli sen puhelinnumero ja lupasin, että ensi kerralla, kun tulen ja jos törmätään, niin kuka ties.... x) Sori, Antti! ;) Toivottavasti se ei tosissaan jää odottamaan mua O.o

Odotin konetta Tongalla 2,5h, lensin Samoalle 1.5h, odotin konetta 1,5h ja lensin Los Angelesiin 9h, missä kentällä vierähti taas 1,5h. Vähän jouduin pelailemaan pakkausten kanssa, kun käsimatkatavarat paino kaheksan kiloa, kun piti painaa seittemän, enkä voinu ottaa tyynyä erikseen käsimatkatavaroihin, ettei ne Samoalla ois heittäny sitä roskiin. No sain repun 7 kiloseksi siirtämällä kamaa rinkkaan niin, että se paino 20kg. Aika tiukoille menee, jos aion Jenkeistä jotain shopata...

Shoppasin Nuku'alofassakin vielä vähän ennen lähtöä, että sain pa'angat kulutettua. Lentokenttäbussisetä tarjosi reissun ilmatteeksi (Sifan autosta vuos öljyt tai jotain, niin se ei voinut heittää) ja "jouduin" ostamaan vielä tongalaista saippuaa, karkkia ja vettä duty freestä =)

Samoalta Losiin istuin jenkkiläisen hassun kokin vieressä, joka oli WWOFannu vuoden Uudessa Seelannissa (http://www.wwoof.org/) ja aiko alottaa orgaanisen viljelyn jossain päin jenkkejä...Oregossa tai jossain? Pidin pienen luennon Suomesta. Mitä Suomessa pitää nähdä jos tulee ja onko kolme kuukautta hyvä aika nähdä Suomen. Ja onko Suomessa hienoja kuumia lähteitä 8) Ainoa, mitä se tiesi Suomesta oli joku kestävän kehityksen rakentamissysteemi, millä saa kalliita, mutta hienoja asuntoja. Valistin sitä joulupukista, Nokiasta ja Muumeista ;)

Katoin All About Steven ja japanilaisen Kaiji-elokuvan. Noihin omiin telkkareihin jää kyllä koukkuun. Ja Air New Zealandin ruoka on niin hyväää \o/ varsinkin jälkkärit ^-^ Saatiin eilen/tänään/huomenna kookoskakkupalat ja aamiaiseksi söin lättyjä ja siirappia omnom :D Kansainvälinen vuorokausiraja vähän hämmentää päivärytmiä. Se ylitettiin jo Samoalla, muttei tuntunut siltä, kun kello ei siirtynyt. Paitsi 24h taaksepäin. Eli elän juuri tiistaita 23.pv toista kertaa :P

Losissa pääsi lentokentällä yllättävän helpolla. Jopa Aucklandin tarkastaja kyseli kummempia. Son aina niin hauska vastata niiden kysymyksiin tyyliin "kerro mulle sun matkasuunnitelmista Uudessa Seelannissa" tai "mitä sä teet työksesi tai kuka sun matkan makso jos oot vaan opiskelija?" kun on juuri noussut koneesta ja on ihan pihalla. Onneksi ei ole vielä tultu kumihanskoilla uhkailemaan ;O

Ja nyt olen siis 1823 Holmby avenue #105:ssa Westwood villagessa - varakkaiden alueella kuulemma ;) - Los Angelesissa ja sain illallista sen jälkeen, kun siesin viisikuukautisen tytön kitinää ja mun peukalon imua. Ja rakensin legoilla 2.5 vuotiaan pojan kanssa. Aikamoista. No, pieni hinta, jos saa yösijan ja kaikkea muuta. Sohvasurffaus rullaa \o/ Mut mun kännykkä ei toimi täällä :[

keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Kukko kiekuu ja auto sanoo naks, vaikkei pitäis

Pääsin turvallisesti Tongalle. Otin bussin Date Line Hotellille, joka oli ihan helvetin kallis paikka, mutta ne anto mun istua respassa vajaa tunnin, kun venasin, että Sifa tulis hakemaan mut. Bussikuski sattu olemaan uskonnoista kiinnostunut ja muutenkin hauska heppu, joten juteltiin muun muassa islamin ja kristinuskon eroista sekä tietysti päädyin kertomaan diskordianismistä ja kohta istuttiin Date Linen respassa aulapojan ja bussikuskin kanssa nenät kiinni Principia Discordiassa. Haistan hedelmällisen maaperän kaaosuskonnolle ;)

No Sifa saapui avopakullaan ja haettiin mulle BBQ-ruokaa ja vettä ennenkun päästiin tänne kukkojen ja naapurin rumpujen (? Hiton huono rumpali, jos se tosissaan on sitä!) ääntelyn keskelle. Tarjolla on pihapuusta poimittuja mangoja ja sain lyhyen oppitunnin auton korjaukseen. Tai siis ei Sifakaan tiedä, mitä se tekee. Netistä löytänyt ohjeet, miten testata, missä kohti virta ei kule (valo lampussa sammuu, kun kytkee jotain jonnekin...joku autonero saattaa tietää, mistä tässä on kyse...) ja Sifa osaavana miehenä (no on sillä neljä lasta, veden pullotusfirma, yritysvuokrarakennus rakenteilla ja dieettiohjeet myynnissä netissä dollarin hintaan!) on sitten ryhtynyt autoaan korjaamaan. Ja otti minut avuksi. No valo ei sammunut, eikä vikaa ihan vielä löytynyt.... Mutta saan kuulemma käyttää autoa ihan vapaasti, kunhan aina parkkeeratessa irrotan jonkun piuhan! :D *hermostunutta naurua*

Saan tosiaan lainata autoa ja mopoa ja pyörää niinko tykkään. Vasemmanpuoleisessa liikenteessä. Mutta tää on ihanteellinen paikka harjotella väärällä puolella ajoa: nopeusrajotus on 40km/h tai vähän päälle "isommilla teillä" =D=D=D Aivan ihana paikka! Katoin heti lentokoneesta, että jahas, se on litteä. Ja jumaliste sitä tää on. Litteä pieni palmupläjäys, jossa autolla ajetaan hiitaaasti ja asiat otetaan muutenkin rennosti. Paikka, mistä aika alkaa...tai missä aika on pysähtynyt. Ihan miten asiaa katsoo...

Ja ajattelin kohta mennä katsomaan asiaa. Kunhan saan nämä elintärkeät jutut päivitettyä, jotten vaan unohtaisi mitään :D

Ei mut tosissaan. Sifa. Ihana mies! 48-vuotias ja ihan sika rento tyyppi. Australian no worries ei oo rentoutta nähnytkään! Kahen viikon pakopaikaksi oivallinen. Paitsi, että hyttyset syö mua juuri alhaalta päin...Suihkuttelin ohvia ihan kunnolla varsinkin jalkoihin, mutta jumankekka kun kirveltää ja nousee paukamaa paukaman päälle O.O ne tyypit netissä ei todellakaan liiotelleet, että täällon maailman verenhimosimmat itikat. En tiedä koko maailmasta, mutten oo ikinä ollu näin nopee näin reikänen!

Kentällä 2.5h Aucklandissa, koneessa 2,5h ja kentällä 0.5h Tongalla. Jeps. Saa nähä, lentelenkö lähisaarille täällä ollessa vai annanko suosiolla lentämisen olla kahdeksi viikoksi...

tiistai 9. helmikuuta 2010

Lentokenttaaikaa vol.5 ja nettikahvilayo

Lensin siis Sydneysta Aucklandiin 3.5h (puol tuntia oli vaan koneessa istumista) ja Aucklandin passitarkastajan ristikuulusteluun jonottelin sen verta, etta kentalla tullessa meni 1.5h.

Olen yota nettikahvilassa. Poydan toisella puolella nukkuu joku ja viereen anki tyyppi, joka ei sitten voinut valita mitaan niista kymmenista muista tyhjista koneista. Talla rivillakin on kaksi muuta tyhjaa. No. Taa on hyva nurkka. Oonhan mina taalla. Ja Karvinen. Katsaa, kun yon nettaus maksaa kymmenen dollaria (n.5e) ja sitten tanne voi tulla vaan nukkumaan vaikka jos huvittaa x) No mua ei nukuta, kun otin keskiyolla Starbucksilta viimesen Frappuccinon ainakin kahteen viikkoon! =D

4.30 lahtee bussi. Laskujen mukaan oon taas kentalla 2h ennen lahtoa, mutta kattoo, miten kay. Until next time my darlings!

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

Lentokenttaaikaa vol.4

Lentokentalla jalleen. Alice Springsin lento kesti 3h ja Sydneyn kentalla homehduin talla kertaa vain 0,5h. Nyt lahdossa Aucklandiin ja kentalla ainakin 2h. Lennon pitaisi kestaa kolmisen tuntia. We'll see ;)

En haluaisi lahtea. Jaisin tanne. Karkaan kentalta ja pakenen outbackiin... Rahaa saa lahettaa ;)

keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Lentokenttäaikaa vol.3

Sydneyyn lennettiin 8h ja kansainvälisellä lentokentällä meni n.1,5h, minkä jälkeen kotimaan terminaalissa istuin 1.5h, eli 3h Sydneylle. Alice Springsissa pääsin 3h:n lennon jälkeen kentältä puolessa tunnissa pois.

Eli yhteensä tähän mennessä olen istunut kentillä n.17h ja koneissa n.24h, eli vuorokausi tuli juuri kasaan *töttöröö* Listaan voisi tietysti lisätä bussimatkat, mutta menee liian hankalaksi...

Kävin tosiaan Kata Tjutalla kävelemässä iltapäivällä ja auringon laskua ihailtiin Ulurulla. Kivestä piti ottaa kuvia 5 minuutin välein, että saisi värin vaihdoksen tallennettua. Kyllähän se muutti väriä ja oli kiva hörppiä valkkaria ja limpparia eläkeläisjenkkipariskunnan seurassa. Juttelin myös keski-ikää lähentelevien ihmisten kanssa, joista yksi pariskunta oli Cambridgesta ja saatan jopa treffata niitä Lontoosta Cambridgeen piipahtaessani :) Ikinä varmaan jutellu eläkeläisten kanssa näin paljoa :D

Outback Pioneers Hotel&Lodge oli aika hieno paikka ja siellä oli oppaan mukaan myös parhain (ja edukkain) baari ja muutenkin se oli Australiapäivän "meno mesta" Ayers Rock Resortilla. Livetrubaduurikin ja kaikkea. Juttelin myös Kanarian saarilta kotosin olevan Jorgen (tmv) kanssa. Ikinä ennen tavannut ketään, joka olisi kotosin Kanarialta :O Huoneen jaoin turkkilaisen Ezgin kanssa - melkein kaiman siis :P

Auringon nousu Ulurulla oli vähän laimeampi kun lasku (johtuneeko viinin puutteesta?). En ehtinyt Ulurun juurella paljoa kierrellä, kun olin halpiskierroksella ja bussinvaihtoaikaa oli vaan 10min. Mutta oli se vaikuttavampi ihan vierestä kun kaukaa klassikkokuvia näpsiessä... Ens kerralla osaan olla fiksumpi kierrosten kanssa ;)

Karvinen on kyllä hyvä kantaa mukana. Kaikki muistaa mut, kun näkee "sen tytön sen nallen (pyh, kissanpa) kanssa" :P Nytkin olen takaisin Annie's Placessa Alicessa parin saksalaistytön kanssa, jotka oli samaan aikaan kattomassa auringon nousua ja muisti mut Karvisesta =)

Huomenna alkaa meikäläisen sohvasurffaus: lennän takasin Sydneyyn ja yö on tarkotus viettää paikallisen tytön luona. www.couchsurfing.com -sivulla NICKTOMY-nimimerkillä kulkevan (en muista oikeeta nimeä just nyt) luokse menen siis. Saan myös avainpanttini G'day Backpackersilta, mihin se maanantaina jäi, kun olin liikkeellä liian aikasin. Pitää muistaa varata Blue Mountains -kierros kanssa, mutta vasta helmikuun puolelle. Viikonlopun vietän nimittäin Canberrassa. Jouduin varaamaan hostellin, koska kaikki muut yritykset jäi turhiksi. Voi olla, etten nää edes paikallista nettituttua, mutta sain vähän vinkkejä kivoilta AAT Kings-kuskeilta. Museot on kivoja kuulemma ja tunnin ajomatkan päässä on joku luonnonpuisto, mikä on kai näkemisen arvonen. Jos on tylsää, voi aina mennä leffaan tai kirjastoon ;)

tiistai 19. tammikuuta 2010

Lentokenttäaikaa vol.2

Okei. Mihis mä jäin. Lento Bangkokista Kuala Lumpuriin kesti vajaa kolme tuntia, mutta istuttiin koneessa niin kauan, että 3h siihen listaan. Kentällä meni tullessa 2h ja nyt mennessä istun täällä 4h. Alan jo vähän diggailla tätä kenttämeininkiä ;) Tuli muutenkin hyvä mieli, kun pääsi kenttäjunaan ja tajus, että mää meen Autsraaliaan! Jippii! ^-^

Ois pitäny ottaa 5+ viikkoa pelkkiä Ausseja ja juosta muutkin kohteet läpi niinkun Bangkok ja KL ;) No joo. Ehkä son hyvä vähän hidastaa tahtia tähän väliin. Viis päivää Sydneyssä näin alkuun (kunhan pääsen sinne asti). Ihana hikinen yölento tulossa :]

Pitää nyt vielä Malesian puolesta sanoa, että vaikka kaikki meni päin vanukasta siinä alussa, niin loppuenlopuksi asioiden korjaaminen tapahtu melko kätevästi. Aika helpolla pääsin, kun heti sain kameran ja tosiaan uusi rinkkakin annettiin ja lihomisen sijaan se oli tällä kertaa laihtunut kilon. Mä luulen, että se on näiden paikkojen vaa'at, jotka heittää, ei mun laukun paino 8)

lauantai 16. tammikuuta 2010

Lentokenttäaikaa

Helsingissä vietin 4h lentokentällä ja sitten 10h lentokoneessa. Bangkokissa tullessa olin kentällä 1h ja nyt mennessä ainakin 3h (riippuen, miten kone lähtee). Vois laskea, miten monta tuntia kentällä ja koneessa tosiaan tulee vietettyä näiden n.58 päivän aikana :D

Se eilinen hieronta oli mm, niin ihanaa. Ois pitäny tajuta aiemmin ja käydä joka päivä ^-^ Joku Body&Soul Khaosanin puolen välin paikkeilla. Tunnin hieronta 180 bahtia, suosittelen :) Naapurikopeissa oli jotain suomalaisia poikia ja nekin oli ihan innoissaan. Kun kerroin hierojalle, että ymmärrän, se oli heti utelias, että mitä ne tykkäs x) Oli ne jättäny vieraskirjaankin suomeksi merkinnät, että superia oli.

Meni vähän kulutteluksi loppuilta. Löysin vihdoin paksumman banskulettupaikan ja herkuttelin siellä. Ostin toiset läpsyt ja löysin jopa Los Angelesin Lonely Planetin. Aiemmin ostin Uuteen Seelantiin kans jonkun oppaan, eli nyt pitäis olla joka paikkaan jotain. Jossain vaiheessa niitä vois kyllä ruveta lähettelemään takasin, kun rinkka oli lihonut jo nyt 5kg! Farkkutakki ja farkut tietty painaa, mutta sissös :O Muutenkin möhläsin kentällä, kun unohdin kynsisakset reppuun. Se oli sitten heippa Fiskarseille. Onneksi just leikkasin, ni ei ihan heti hätä ole, mutta nyt joutuu ostaan vaan jotkut huonommat :( Tai mistä sitä tietää, jos Kuala Lumpurin Chinatownista löytyskin Fiskarsit ;) ;)