Lentokenttäaikaa vol. 6

Kentällä Losissa ainakin 4h. Eli yhteensä 32h lentokentillä ja n.43,5h koneissa. Koneaika lisääntyy aika mukavasti, kun seuraavan lennon pitäs kestää n.10h 40min, eli todennäkösesti 11h \o/ Aikamoisia lukuja, mutta kohta on lennot ja kentät käyty. Kohta olen jo Helsinki-Vantaalla. Mutta vielä 6 päivää! 6 päivää aikaa naaaaattia ^-^

Näiden kenttien vaakojen eriarvoisuus sai juuri todistuksen, kun rinkka painoi vaan 18kg. Vaikka ostin kaksi isoa kirjaa Tongalta lähdön jälkeen ja siellä se muka paino 20kg. Yeah right. Tietty voi olla, että ne pari kiloa on mulla repussa nyt, kun ei tarvinnu sulloa käsimatkatavarakamaa rinkkaan. Mutta silti niiden kirjojen painon pitäis näkyä jossain, enkä usko, että mun reppu painaa kymmentä kiloa. Ehkä 8kg, muttei kymmenen. Vaikka kaikki kengät ja kaikki piti turvatarkastuksessa ottaa pois ja rinkka meni xray:n läpi, oli maasta taas helpompi päästä pois. Toivon vaan, ettei Lontoossa olis mitään hirveetä hulabaloota. En jaksa. Tahdon vaan tarkastuksista läpi ja ulkoilmaan \o/ Heh, vastakkaisella penkkirivillä istunut vanhaherra päästi juuri muhevan pierun noustessaan seisomaan. M-mm. Siltä näköjään jäi joku pussukka tohon....ehkä se lähti vaan vessaan ja huomaa sen kohta? :O

Vietettiin aamulla vielä laatuaikaa Lizzien ja sen puolalaissyntysen kaverin, Paulinan, kanssa kattomalla Sinkkuelämää. Kolme jaksoa 8) Paulina ei ollu koskaan nähny Sinkkuelämää, joten Lizzie oli ottanut tehtäväkseen sivistää puolalaista ystäväänsä. Automatkalla Lizzie biletti taas innoissaan musiikin tahtiin ja puhu härskejä. Jossain liikennevaloissa se muisti, ettei oo otettu vielä kuvaa yhessä ja näpsäsi yhen sitten pikaseen ennen kun valot vaihtu :D ihan hauska täti, vaikkei hirveen hyvin laulakaan 8) Havaij-fidjiläinen alkujaan. Ei kuitenkaan osannut hulaa. Toisin kun minä. Muhaha ;)

Mimalle terveisiä sen verta, että lentokentältä löysin vielä chilimangoa. Pääset sittenkin maistamaan :]

Lontoossa treffit Tinden kanssa Elephant&Castlen metroasemalla. Pitee kattoo, miten törmätään, kun olen kännykkävammanen ja kaikkea...Noniin, vanha herra tuli takaisin ja sai pussukkansa talteen.

Ainiin, kone lähtee portilta 23A ja käytin juuri rahaa 23.05$. Miksi en ole yllättynyt? :D

Taru meksikolaisesta kympistä ja parittomasta hanskasta

Olipa kerran ylensyönyt, väsähtänyt Essi, joka toisiksi viimeisessä maailmanympärimatkan etapissaan, Los Angelesissa, vietti viimeistä kokonaista päivää ennen lentoaan Lontooseen. Essi vietti aamupäivän onnellisesti internetissä surffaten ennen kuin päätti lähteä kävelylle kohti Newport Beachia - ihan vain liikuntaa saadakseen ja kenties maisemia nähdäkseen.

Bayview Parkista näköala oli sen verran mielenkiintoinen, että Essi valitsi pururadan matalien puskien lomassa ja haahuili mäkeä alas kohti pientä poukamaa. Matkalla Essiä puhutteli puutarhatyöntekijä, joka ei osannut englantia. Espanjaa taitamaton Essi oli hämmentynyt, kun mies kysyi jotain ja tarjosi sitten 10 dollarin seteliä pahoitellen, ettei osaa englantia (sen verran Essi sentään ymmärsi), ennen kuin palasi työnsä pariin jotain mutisten. Mies ei huolinut rahaansa takaisin, joten päätään pyöritellen Essi sujautti kympin taskuunsa. No mikä ettei.

Essi jatkoi matkaansa ja kahlasi rannan upottavassa hiekassa ja vähän vedessäkin ennen kuin keinui leikkipuiston keinussa jonkin aikaa. Oli kaunis, aurinkoinen päivä ja oli mukava kuivatella märkiä, hiekkaisia jalkojaan keinumisesta syntyvässä ilmavirrassa. Lopulta Essi päätti kuitenkin ottaa suunnan kohti Fashion Island-ostoskeskusta jos sieltä vaikka sattuisi löytymään jenkkifudisleukasuojus veljelle.

Keskuksessa oli kyllä vaikka mitä, mutta ei valitettavasti jalkapallovälineitä - ainakaan mitä Essi olisi huomannut karttaa tutkiessaan. No, Essi päätyi (jälleen) Barnes& Noblesin hyllyjen väliin. Terry Pratchettin Unseen Academicals oli vähällä päätyä Essin ylipainoisiin matkatavaroihin, mutta viime tingassa Essi perui suunnitelmansa - ja osti sen sijaan Book of Liesin, missä monien mielenkiintoisten okkulttisten kirjoittajien tekstejä oli lyhennelty hyvältä vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Aivan itsestään tämä valinta ei Essin kohdalle sattunut, sillä kofeiini tuntuu innoittavan Essin ostohimoja normaalista vähän villimpään. Salaattipasta-aterian jälkiruuaksi Essi nimittäin kävi maistamassa vähän kahvia ja hups, kohta kirja olikin tiskillä ja Essin repussa.

Kaiken tämän kirjallisen mässäilyn keskellä Essi huomasi kadottaneensa toisen edellispäivänä ostamistaan Painajainen ennen joulua -hanskoistaan. Essi oli hyvin pettynyt itseensä ja kierteli vessoja ja muita paikkoja, missä hanska olisi saattanut repusta luiskahtaa ulos, mutta turhaan. Edes myöhemmin illalla kysellessä kukaan ei ollut tuonut hanskaa ostoskeskuksen asiakaspalveluun, tahi Barnes & Noblen kahvilaan, mikä olisi saattanut olla yksi oivallinen hanskan karkauspaikka. No nyt Essillä on siis vain yksi hanska, joka on aika säälittävä kaikessa parittomuudessaan.

Ebayssä samanlaiset hanskat olisivat aika edukkaasti myynnissä, mutta niitä ei tietenkään kuljeteta ulkomaille. Essi surustui tästä aikalailla. Hanskaa kun oli käytetty vain yhden kerran :( Oliko tämä uhri, jonka Ameriikan henget Essiltä vaativat ennen kuin päästävät hänet pois maasta? Tervetuliaisuhrina Los Angelesiin saapuessa toimi ilmeisesti Essin kaulakoru, sillä se napsahti poikki jo lentokentällä. Tässä tosin ei ollut mitään uutta: korun ketju oli katkennut kerran Edinburghissakin, eikä uusi maksa paljoa edes Suomessa, mutta hanskan menetys harmitti vähän enemmän. Ehkä Essin pitää ostaa Suomesta samankaltaiset sormettomat hanskat ja käyttää niistä toista tämän painajaishanskan parina. Ehkä Lontoon Disney shopista löytyy Essille uutta kivaa lohdutukseksi...

Tähän kuitenkin päättyy harmillinen kertomuksemme. Ainakaan Essi ei nyt maksanut hanskastaan kuin kolmisen dollaria, sillä meksikolaisen kymmenen dollaria ikään kuin korvasi hanskan katoamisen. Ehkä se mies olikin Tricksteri, joka halusi ostaa Essiltä hanskan tämän tajuamatta sitä. Ehkä Essin olisi pitänyt palauttaa kymppi vaikka väkisin, että olisi saanut pitää hanskansa. Ehkä Essi on vähän taikauskoisella tuulella ja Essin pitäisi varmaan mennä nukkumaan, että jaksaa aamulla herätä pakkaamaan. Essi ottaa bussin 1045 lentokentälle, vaikka lento lähtee vasta 1600, mutta minkäs teet, kun ei busseja mene parempaan aikaan. Essin Lizzie-emännän homokämppis olisi voinut ajaa Essin Long Beachille, mistä bussilla olisi saattanut päästä halvemmalla lentokentälle, mutta Troy(?) joutuukin lähtemään jo kuudelta aamulla, joten uusi suunnitelma nimeltä Flyaway-bussi piti ottaa käyttöön.

Essi on muuten ollut aika yllättynyt meksikolaisten määrästä Los Angelesissa, vaikka oli kuullut siitä aiemmin. Tämä kaupunki on ollut todella kaksikielinen - vähän niinkuin suomen ja ruotsin kielet Suomessa - eikä tuntunut siis lainkaan yllättävältä, ettei puutarhatyöntekijä osannut englantia.

Kerroinko muuten, että Lizziellä on joku hassu juttu hajujen kanssa. Sähköpistokkeissa on kummat pömpelit, joihin kiinnitetään hajustepullot, jotka sitten levittää tasaisesti makeaa hajua ympäri kämppää. Ei se mitään, mutta Essin tullessa suihkusta Lizzie kommentoi, että tuoksutpa hyvältä ja myöhemmin vei Essin pyyhkeen pihalle tuulettumaan, koska "se haisee, kun se olisi pesemisen jälkeen pistetty heti matkatavaroihin ilman, että se olisi ehtinyt kuivua". Kieltämättä totta, mutta tädillä tuntuu silti olevan aika vahva hajuaisti/jännä tapa haistella ympäristöään. Jasmiinivanilja on aika imelä haju kodin hajusteeksi Essin mielestä, mutta kieltämättä parempi kun joku pieru tmv :D

Disneyland ja OC:n bussit

Tikru! Mä näin Tikrun ja sain nimmarin ja halin ja se tykkäs mun Karvisesta, kun Karvinen oli vähän niinkun Tikrun näkönen (kaukaista sukua? Tikrun perheen etsintä on päättynyt? ;)), vaikkei sitten hypännytkään, kun Tikru pisti sen maahan...Laiska mokoma 8) Mut Tikru! Ja halasin Ihaata kans ja sain Hessusta ja Karvisesta kuvan =P Söin myös Churrosin (sokerikanelipullatankojuttu) ja Tikrun häntää (karamelliin ja kuorrutteeseen dipattuja vaahtokarkkeja). Olin sentään tehnyt eväsleivät, joten selvisin vain yhdellä pizzaslicella leipien lisäksi. Mmm. Mut oli taas niin siisti päivä \o/ Ei ihan Universal Studiosin tasoa - tää oli vähän laimeempi ja lapsille sopivampi kun US - mutta kuitenkin ^-^

Ajelin mm. Indiana Jonesilla, Pirates of the Caribbeanilla, kummituskartanossa, vesiroiskusysteemivuorella, Nalle Puhin seikkailuissa (kiii!), Lumikki-, Liisa Ihmemaassa-, Dumbo- ja Nemoa etsimässä-vempaimissa. Näin Captain EO:n Michael Jacksonilla (sali täys Michael-faneja :O) ja Roger Rabbitin Cartoon Housen. Aika pitkälti kaikki lemppari-Disneysysteemit tuli kahlattua ja lopulta eksyin kauppoihin ja käytin muutaman kympin Disney-kamaan, kun niitä ei vaan voinut vastustaa. Jouduin vastentahtosesti jättämään Tigger- ja Nightmare Before Christmas- hupparit sekä NBC-kirjan ja levyn ja nuotit ja Irvikissamukin ja ties mitä muuta sinne kauppoihin, kun noli joko liian kalliita tai huonosti kuljetettavia tai muuten vaan satuin olemaan vastustuskykyisellä tuulella :O Päädyin ostamaan NBC-muovikupin, NBC-hansikkaat (oli hyötyä kotimatkalla busseja odotellessa), NBC-korttipakan (ai mitenniin tykkään painajaisesta ennen joulua? ;);)) sekä Irvikissa- ja Jessica Rabbit-shottilasit x)

Oli kyllä lapsia ja kamaa vaikka muille jakaa. Mikkihiiri-korvahattuvempaimet oli suosituimpia krääsiä. Sitten varmasti pikkutyttöjen prinsessapuvut. Sissös siellä juoksi paljon prinsessaa ja Minni-hiirtä. Oli siellä joku Buzz Lightyearkin, mutta poikia ei selkeesti puettu yhtä innokkaasti, kun tyttöjä. Tai niitä ei kiinnosta. Melkein kävelin prinsessojen pukeutumishuoneeseen sisäänkin, kun haahuilin eri kauppojen hyllyillä. Onneksi ne kaikki puvut oli pienimmille. Vois hakea Disneylandiin töihin vaikka Tikruksi tai vastaavaksi, ni pääsis pukeutumaan =D

Jepulis. Ysin aikaan lähdin puistosta veks. Missasin ilotulitteet, kun ne ois kai olleet vasta myöhemmin...tai en tiedä. Lizzien piti tulla mun kaa kattoon niitä, mutta sillä oli menny töissä pitkään, joten jouduin sompaamaan busseilla takasin...Kävelin pari pysäkkiä etiäpäin, eli ehkä 20min, ennen kun bussi numero 50 suvaitsi tulla (puolentunnin tai tunnin välein tohon aikaan illasta. Saa käydä aika tsäkä, jos osuu pysäkille justiinsa...), vaihdoin 57:n pysäkille ja olin tanssia riemusta, kun se bussi tuli parin minuutin sisään. 45 minuuttia myöhemmin kuski pysäytti ja kysyi, että kai mä tiedän, että tämä on viimeinen pysäkki. Eikä vielä oltu lähelläkään Newportia, mihin sen ois pitäny mennä! 57:stä liikkuu siis kaksi versiota: lyhyempi ja pidempi vuoro. Great. No onneksi vahinko ei ollut suuri ja parin korttelin päähän kävelyllä selvisin takasin oikeen 57:n reitille. Odotin ehkä vartin ennen kun se tuli ja reilu kaksi tuntia huvipuistosta lähdön jälkeen olin Lizzien parvekkeen ovella pelästyttämässä Lizzie-raukan, joka sattu just samaan aikaan kattomaan ovesta ulos, kun olin tulossa sisään :P

Noissa busseissa kun istuu tunti kaupalla rupee todella tuntumaan siltä, että Helsinki - ja Suomi sen puoleen - on hyyyvin pieni paikka. Tosin täällä tietysti ajellaan kaupungista toiseen, kun koko alue on vaan pieniä kaupunkeja sumpussa ja liitettynä toisiinsa, mutta silti. Los Angelesin nurkilla Metro-busat makso 1.25$ kerta ja täällä OCTA-bussit 1.5$ kerta ja 4$ päiväpassi (jota en päässyt käyttämään, kun luulin aamulla pääseväni illalla kyydillä kotiin...), vaikka matkat on melkeen kun tyyliin Keravalta Helsinkiin ajais - ainakin ajallisesti.

Huomenna aion olla tylsä ja nukkua pitkään ennen torstain lentokenttä ja -kone sompailua. Ois täällä vielä kerinny jotain tekemäänkin, mutta multa alkaa matkustusenergia loppua. Näin pitkälle matkalle näin vähän aikaa on aika rankkaa puuhaa, sanokaa mun sanoneen. Sitä paitsi Lontoossakin pitäisi vielä jaksaa riehua, joten säästän loput Ameriikat sitten ensi reissulle.


Numeron 23 mysteeri jatkuu: mikä on Disneyn ja numeron 23 yhteys? Miksi juuri 23? Juuri siksi...

Lizzie ja Ginger, Park Newport

Juna oli vähän myöhässä, mutta pääsin Irvineen ihan hyvin. Juttelin meriväestä lomalle päässeen pojan kanssa, joka autto mua rinkan sijottelussa junavaunuun. Se oli aika kumma tyyppi ja kun sanoin, että "juttelin" tarkotan lähinnä, että kuuntelin ja koetin kommunikoida. Jos koetin vastata sille jotain, se jatko yhtäkkiä jostain muusta aiheesta tai jos sanoin jotain itestäni, se vaihto taas aihetta tai meni muuten vaan hiljaseksi :D Kyllä se yleensä edes pikkasen pysy samoilla holleilla, mutta jossain välissä kun tuli kirjottelu puheeksi, se kaivo kirjotusvihkonsa esiin ja sano jotain, että "olipa siinä paljon kysymyksiä" tai jotain, vaikken ollut kysynyt mitään....... Lieneekö sotimiset vieneet kuulon vai pään, vai mikäköhän siinä oli meininki...? :O Se oli kyllä periaatteessa ihan mukava poika, eikä sinällään haitannu, että se tykkäs puhua. Olin ite aika väsy ja lähinnä haukottelin ja koetin pidättää naurua, kun tajusin meijän keskustelun koomisuuden. En nimittäin itekään kuullu aina hirveen hyvin, mitä se sano, ni saatoin vaikuttaa yhtä omituiselta siitä, jos en aina vastannut ihan loogisesti sen juttuihin 8) Tollasen keskustelun voisi ympätä johonkin tarinaan tyyliin toinen puhuu puutaheinää, eikä kumpikaan kuule, mitä toinen sanoo ja lopulta käydään ainakin kaksi eri keskustelua kahden henkilön välillä...niitä on aina välillä joissain kirjoissa ja ne on aina kivoja. Pitäs vaan osata kirjottaa sellanen hyvin, ettei se olis liian irtonainen....hmmhmm.

Eenivei. En uskaltanut kieltäytyä Facebook-kaveruudesta, mut ei se kai paha poika ollut ;) Eikä uusi emäntäni, Elizabethkään, paha ole, vaikka Karvisen sijaan se matkustaa Gingerin, eli pinkin dildon kanssa :D:D:D Näin videoita Gingerin seikkailuista muun muassa Vancouverissa ja Lizzien kaverin polttareissa Las Vegasissa. Ihan samanlaisia poseerauksia Ginger harrastaa, kun Karvinenkin, vaikka oranssin kissan sijaan onkin vaaleanpunainen peenis :D Sillä on kuulemma oma Facebook-profiilikin. Oli ennen jopa sohvasurffausprofiili, mutta se piti poistaa, kun se oli ehkä vähän vastoin sääntöjä. Wonder why ;P

Meinasin mennä kävelylle, mutta sitten kerkesinkin vaan hakeen kaupasta vähän jotain makkaraa ja tuorejuustoa ja banaania ennen kun Liz tuli salilta takasin ja sitten tulikin jo pimeetä. Nyt se lähti pelaamaan tennistä ja minä jäin tänne suunnittelemaan huomisen Disneyland-reissua \o/ Vatsa on turpea chilimangosta ja muista kuivahedelmistä, mutta se tykkäs mustikkajugurtista. Mmmmmm. Edellisen jugurtin taisin syödä Sydneyssä. Tän matkan ainoan maitolasin olen juonut Westwood villagessa viime viikolla. Onneksi mulla on ollut Multivitat ja Relatabsit ahkerassa käytössä, ni en oo ihan totaalivitamiinipuutteessa elänyt. Nyt en vaan muista millään, otinko jo tän päivän tabut vai en. No ehkä lasken jäljellä olevat Relatabsit, kun niitä pitäs olla suunnilleen tän reissun loppuun asti. Ei muuten, mutta niiden liikakäytöllä saattaa olla laksatiivisia vaikutuksia ja just nyt en kaipaa yhtään enempää ilmaa masuuni O.o

Kertooko se jotain blogin tasosta, jos puhuu ilmavaivoista? :D no onneksi ei (vielä ainakaan) ole tarvinnut puhua mistään matkaripuleista tai muista esteettisistä taudeista, joita tässä olisi voinut matkan varrella kertyä. Esim. Nagatin Juri-pojalla nousi tänään aamulla kuume. Saa nähä, miten sellanen tarttuu matkalaiseen :O Toivottavasti ei kuitenkaan... *koputtelee puisia olkkaripöytiä*

Trallalei. Disneyland ^-^

Bssi ja kummitteleva jääkone

Viikonloppu on ollut toritäyteinen. Eilen aamulla käytiin torilla ja maistoin tamalea. I like tamale, hot tamale! (http://www.youtube.com/watch?v=xJk4ozazAQo) Maissia, kanaa ja jalapenoa banaaninlehtikuoressa. Tänään toisella marketilla otin juustochilitamalen. Omnom. Tänään ostin myös kuivattua omppua, sokeroimatonta kuivattua ananasta, chilimangoa (O.O) ja vadelmalakua. Oon vadelmaesanssikoukussa. Oon syöny vadelmalakua, vadelmasuklaata ja juonu vadelmasitruunamehua. Kaikkea paitsi oikeeta vadelmaa. Luulen, että aito marja vois tehä hyvää...

Eilen kiertelin Westwood Pavilionissa ja vietin pari tuntia Barnes & Nobelilla lukemassa Crowleyn Book of the Law'ta ja ostamalla MADin, Donald Duck-lehden, Simpsonit, Entertainmentin ja kaksi eri kirjoittajalehteä. Sitten istuin kahvilassa, kunnes oli aika mennä elokuviin. Landmark-teatterissa oli erään suomalaispariskunnan kuuleman mukaan hyvä käydä leffassa. Oli se kieltämäti ihan jees. Tuolien selkänojat liikku :] valkokangas tosin oli aika pieni ja valot oli vähän päällä läpi leffan: ettei ketään pelottasi pimeässä kenties? Shutter Island oli kans aika jees, vaikka alkuun vaikuttikin vähän kummalta. Perus-Hollywood-leffa. Alan ehkä vähän tympääntyä niihin. Varsinkin, kun kävin erikoisefektimestassa Universal Studiosilla ja nyt vaan ajattelin enemmän sitä elokuvan tekoa, kun itse elokuvaa 8) Mut Leonardo DiCaprio ja Mark Ruffalo on ihan kivoja ;)

Tänään torin jälkeen pyöräilin ylämäkeen jonkun 4-5km Getty-keskukseen, mistä oli hyvät näkymät Los Angelesin ylle. Siellä oli myös eurooppalaista taidetta (joka paikassa on eurooppalaista taidetta!) ja ihan esteettinen puutarhakokonaisuus. Rembrandtin ja oppilaiden piirustuksia oli vertailtu ja koetettu selvittää, mitkä on kenenkin piirustuksia. Se oli kieltämättä ihan jänskää, mutta siellä oli ihan liikaa ihmisiä ja reppu paino ihan liikaa - puhumattakaan siitä pyöräilystä - joten ihailin lähinnä maisemia ja omaa pärstääni vessan peilistä. Värjäsin nimittäin aamulla tukkaani vaaleemmaksi ja koetan vieläkin totuttautua tähän kummalliseen väriin...Jotain kullan ja vaaleen ruskeen väliltä.

Eenivei :D Rembrandtit ja muut tuli katottua aika pikaseen, ennen kun laskettelin sen mäen Sepulveda bulevardia pitkin alas. Paljon mukavampi suunta alas mäkeä kuin ylös. Jostain kumman syystä (onneksi ei satanut!) :P Menin kuitenkin palkitsemaan itseni - yllättäen - Starbucksin caramel frappuccinolla. Joku mies kysy multa, tuleeko Oscarit tänään ja kun totesin, ettei mulla ole hajuakaan, se pohti, että maaliskuussa sen pitäs kuitenkin tulla. Vielä ei kuitenkaan ole maaliskuu. Jännä heppu. Kuten kaikki muutkin täällä. Huomenna vaihdan sohvaa: lähden Park Newportiin, eli otan junan Union Stationilta Irvineen ja sitten toivon, että Lizzie tulee minut sieltä noutamaan. Vähän jännää, kun ei ole kännykkää, enkä tiedä, miten Irvinestä pääsee Lizzien kotiin ;)

Kummitteleva jääkone oli jännä. Jack in the Boxissa. Sieltä tuli jäätä vähän väliä ilman, että kukaan oli lähelläkään. Jännä paikka... Jack in the Boxin myyjä kirjotti mun nimeksi Bssi. Taas uusi lempinimi :]

Aika jännä tämä Hollywood

Aloitin aamuni Starbucksin Frappuccinolla (läski ;)) ennen kun läksin seikkailemaan Hollywood Bulevardille. Pääsin Walk of Famen alkuun, kun mut napattiin julkkisten kotien kiertoajelulle ja pääsin näkemään paljon kattoja pensaiden takaa. Gwen Stefanilla ja Jennifer Lopezilla on ilmeisesti kämpät ihan vierekkäin....mielenkiintoista.... ... ZZzzz.. Okei, ehkei se ollut ihan mun kiertoajelu. Nähtiin ehkä Paris Hiltonin henkivartijat Rodeo Drivella. Ehkä. Jipii. No jotkut japsituristit oli silleen "waaaaaau, oikeesti!?", kun joku härö "Beverly Hillsin lähettiläs" kerto niille, että mä oon Suomesta ja meiltä saa vodkaa x_X Nää on vähän hassuja nää tyypit täällä...x)
Madame Tussaud's oli puolestaan aikamoinen kokemus. Ne vahanuket oli niin eläviä, että ihan läheltäkin katottuna tuntu, että kohta se liikkuu ja sanoo pöö tai jotain O.O otin paljon kuvia. Ainiin ja ISIC-kortilla sai Tussaudillekin alen: 18$ 25$:n sijaan \o/

Kävin myös tutustumassa paikalliseen skientologien yhteisöön, kun ne tarjoili ilmasta "stressianalyysiä" testikeskuksensa ovella. En tajunnu, mihkä menin, kun halusin vaan kokeilla, mikä tää tällanen ilmanen "stressianalyysi" on. Se sisälsi metallikapuloista kiinnipitoa ja piti ajatella jotain ihmisiä ja tapahtumia mun elämässä. Jos nuoli liikku oikeelle, olin stressaantunut. No ajattelin kaikenlaisia ja nuoli liikku oikeelle lähinnä sillon, kun pitkähkön ajattelusession jälkeen rupesin stressaamaan, että mitä tässä nyt oikeen pitäs ajatella. Lopulta se täti pääty painelemaan musta jotain pisteitä, jotta mun jalan mustelma paranis nopeemmin (heh). Se tökkäs mua vuoronperään vasemmalle ja oikeelle puolelle eri kohdista kroppaa ja sano aina "Feel my finger" ja kun nyökkäsin, että joo, tunnen sen, se vastas, että "Thank you." No kun rupesi naurattamaan se koko "Feel my finger - Thank you"-konsepti, niin se lopetti ja kysy, että tuntuko jotain/mitään. Totesin, että joo, naurattaa. Se saatto kuulemma olla tämän kosketusterapian toimivuuden merkki :] En tahdo kuulostaa kyyniseltä, mutta se oli kaikenkaikkiaan vaan hyvin kummallinen juttu. Feel my finger. Heh. No kattoo, miten mustelma parantuu. Se oli kuulemma tuuraamassa siellä vaan, niin ei ihan tiennyt, miten niiden systeemi toimii. Oisin voinu saada vielä toisen "auditoinnin", mutta ilmeisesti vakkarihenkilökunta oli vähissä, eikä se voinu jättää kauppaa vahtimati. Vaihtoehtona olisi ollut esittelyvideon katsominen. Sanoin, että kiitos ei ja läksin jatkamaan Hollywoodin valloitusta. Tää on kyllä aika mainio paikka. Kaikkien näiden hörhöjen keskellä tulee melkeen kotoisa - tai täysipäinen - olo :D:D

Mitä Hollywoodin vallotukseen tulee, niin ainakin kadunmiehet tuntuvat minusta tykkäävän. Tai sitten mun kisusta...... Karvinen saa paljon huomiota ja toisaalta mua pyydettiin tänään jo päivälliselle ja joku rupes jutteleen ihan kun ois nähty joskus aiemmin. Itseasiassa kaikki tuntuu moikkaavan kun vanhaa tuttuaan ja parikin tyyppiä on kysyny, että ollaanko me tavattu jossain aiemmin tai sanonu, että näytän tutulta. Joko se on paikallinen superkliseinen keskustelun alotus (myös Zorro oli sitä mieltä, että näytän tutulta..mutta se ois melkeen voinut ollakin huono vitsi: Zorro sanoo, että MINÄ näytän tutulta, ahahahaa?), täällä liikkuu joku mun kaksoisolento, tai sitten oon vaan niin kotonani Losin kaduilla ja sulaudun joukkoon kuin nakutettu. Ehkä olin edellisessä elämässäni joku Hollywoodissa. Joku tosi hyvä Marilyn Monroe-kaksoisolento tai kenties paras Hello Kitty-maskotti ikinä... Eniveis. Hyvin hämärä paikka, hämäriä tyyppejä.

Marilyn Monroe, Zorro ja Hello Kitty oli vain muutamia niistä hahmoista, mitä tuolla kaduilla kiertää ihmisiä halailemassa ja häiritsemässä. Mm. Mario, Jack Sparrow, Michael Jackson, Darth Vader ja Spiderman tuli kaikki tutuiksi. Kuulin jopa kakkatuhman tarinan Barneylta ja mitä vielä.

Testasin McCafén karamellifrappén. Ihan jees, muttei ole Starbucksin voittanutta. Coffee Beans tulee kyllä hyvänä kakkosena jäälattellaan....vois ehkä kohta ruveta vähän vahtimaan linjojaan. En haluaisi, että tästä tulisi mikään painoennätys, vaikka kaikkea läskiä pitääkin kokeilla :D

"In Santa Monica, in the winter time, the lazy streets so undemanding..."

Päivä alkoi epäonnistuneella kännykän latausyrityksellä: ei toimi, eli olen iliman. Onneksi otin kalenterista kaikki tarpeelliset tiedot ylös ajoissa...

Santa Monica ja Venice Beach olivat tämän päivän tähtäimessä. Täällä on pirun pitkät kadut. Tosiaan eilen bussilla tultiin samaa katua melkeen koko matka ja se kesti yli tunnin. Nyt pyöräilin varmaan tunnin Santa Monica Bulevardia ja se oli vasta tyyliin puolet jos sitäkään :O Mut ihan kiva, kun on suora tie sinne, minne haluaa.

Kävin farmer's marketilla maistelemassa mandariineja ja pekaanipähkinöitä. Himoitsin karhunvatukoita ja löysin Terry Goodkindin Law of Ninesin kuudella dollarilla \o/ Win! Lempparikirjailijan uusin kirja ja alehyllyssä vielä. Miten huono se voi olla, kun ei oo mennyt kaupaksi, en tiedä, mutta nyt se on mun mun MUN!

Eksyin johonkin aivan käsittämättömän kummalliseen uskonnon ja tieteen sulauttamista ajavaan keskukseen. Sellanen hassu setä sai kadulta puhuttua mut mukaansa ja sitten istuin kattelemassa kymmenen minuutin esittelyvideota siitä, miten ihmisten kehityksen ja elämän pilaa "paha mieli" (evil mind), joka toimii alkuperäistä mieltä (original mind) vastaan ja tuhoaa ihmiskunnan kyvyn kehittyä. Pitää siis yhdistää sisäinen ja ulkoinen elämän tutkiminen, eli uskonto ja tiede ja yhdistää kaikki uskonnot, että ihmiset voivat elää onnellisina ja maanpäällinen taivas toteutuu... O.o Se oli niin hassua, että katoin ekasta luennosta (niillä on 12 luentoa, kaikki ilmasia) alkupätkän, kun halusin tietää, että minkälaista argumentaatiota ne oikeen käyttää... Heh. No. Sanotaanko, että sain vartin luennon kristillisestä luomismyytistä, joka koetettiin aina väliin yleistää kaikkiin uskontoihin sopivaksi, koska "huolimatta siitä, miten Jumalan (isot alkukirjaimet - aina) näet ja koet, on maailmankaikkeus Hänen (!!) luomansa ja kaikkialla feminiinisyys ja maskuliinisuus toimivat yhdessä - rakkaudesta" :D

Kun se hitaasti ja selkeästi esitetty liirum alkoi kuulostaa vähän liian tylsältä, väkersin muistiinpanolappuun diskordianistiset terveiset, heippatin japanilaista isäntääni ja jatkoin takasin Third Street Promenadelle. Aikamoista. En kuulemma ymmärtänyt ja omaksunut ideaa, koska en katsonut luennointia loppuun... No. En koe henk.koht. tarvitsevani luentoja tieteen ja uskonnon yhteyttämisestä, koska koen niiden aika hyvin hämmentyvät issessäni jo nyt. Toisaalta uskontotieteilijäminääni kiinnosti tällasen synkronistisen puuhailun tarkistaminen, mutta rajansa silläkin. Herra oli vähän pettynyt, etten ollut kyllin avoin ajatuksille. Raamatun lainauksilla ei mua kyllä hirveän avoimeksi saadakaan...

Coffee Bean & Tea Leafissa nautin jäälatten (omnom) ennen kun suuntasin Santa Monica Pierille huvipuistoa tiirailemaan ja hampparia nauttimaan (Pipp Extra, vähän ko Dr. Pepper, mmmmm). Ostin pilakuvan itestäni hauskalta sedältä ja pyöräilin Venice Beachille samalla, kun alko vähän satelemaan. Veniceen tullessa sade taukosi ja sain rauhassa seurailla Ocean Front-tien tatuointi, lävistys ja lääkemarihuanakauppojen rivistöä(kuvassa). "Walk-ins are always welcome, medical marihuana, all legal and here now!"


Takasin Santa Monicaan pyöräillessä sade palasi taas ja Santa Monica Bulevardia takasin Westwoodiin ajaessa sainkin kunnon kasteen. Kävin myös orgaanisen ruuan marketissa, Whole Foodissa, mistä ostin aamiaisevästä ja annoin vadelmalakun kodittomalle, joka neuvo mulle pyörätelineen paikan 8) Emäntäni harrastaa pelkkää orgaanista safkaa, joten sen takia mutkin neuvottiin tuonne. Aika tyyristähän se oli, mutteipähän tarvi vedellä 7-eleven-aamiaisia, niinkun Bangkokissa ja Kuala Lumpurissa - ainakaan ihan vielä ;P

Aika kuluu kumman nopeesti, kun ei ole kelloa. Sormuskello hajosi, kun putosin mereen siellä Tongalla ja nyt kännykästä loppu akku. Pimeä kerkes yllättään mut kotimatkalla, mutta onneksi Santa Monica Blvd on hyvin valaistu - toisinkun Nuku'alofan kadut pimeään aikaan ;) Ans kattoo, pääsiskö huomenna museoon tahi Universal Studioille tahi jonnekin. Sää sallikoon :)

Aikamatkustusta ja rakkautta yli rajojen

Taisin sittenkin saada poikaystävän Tongalta 8) turvatarkastusvirkailija, Pelenato nimeltään, kysy, että oonko naimisissa ja miksen ole tongalaisen kanssa naimisissa, niin menin sitten vitsillä kysymään, että haluisko se mennä mun kaa naimisiin. No kohta mulla oli sen puhelinnumero ja lupasin, että ensi kerralla, kun tulen ja jos törmätään, niin kuka ties.... x) Sori, Antti! ;) Toivottavasti se ei tosissaan jää odottamaan mua O.o

Odotin konetta Tongalla 2,5h, lensin Samoalle 1.5h, odotin konetta 1,5h ja lensin Los Angelesiin 9h, missä kentällä vierähti taas 1,5h. Vähän jouduin pelailemaan pakkausten kanssa, kun käsimatkatavarat paino kaheksan kiloa, kun piti painaa seittemän, enkä voinu ottaa tyynyä erikseen käsimatkatavaroihin, ettei ne Samoalla ois heittäny sitä roskiin. No sain repun 7 kiloseksi siirtämällä kamaa rinkkaan niin, että se paino 20kg. Aika tiukoille menee, jos aion Jenkeistä jotain shopata...

Shoppasin Nuku'alofassakin vielä vähän ennen lähtöä, että sain pa'angat kulutettua. Lentokenttäbussisetä tarjosi reissun ilmatteeksi (Sifan autosta vuos öljyt tai jotain, niin se ei voinut heittää) ja "jouduin" ostamaan vielä tongalaista saippuaa, karkkia ja vettä duty freestä =)

Samoalta Losiin istuin jenkkiläisen hassun kokin vieressä, joka oli WWOFannu vuoden Uudessa Seelannissa (http://www.wwoof.org/) ja aiko alottaa orgaanisen viljelyn jossain päin jenkkejä...Oregossa tai jossain? Pidin pienen luennon Suomesta. Mitä Suomessa pitää nähdä jos tulee ja onko kolme kuukautta hyvä aika nähdä Suomen. Ja onko Suomessa hienoja kuumia lähteitä 8) Ainoa, mitä se tiesi Suomesta oli joku kestävän kehityksen rakentamissysteemi, millä saa kalliita, mutta hienoja asuntoja. Valistin sitä joulupukista, Nokiasta ja Muumeista ;)

Katoin All About Steven ja japanilaisen Kaiji-elokuvan. Noihin omiin telkkareihin jää kyllä koukkuun. Ja Air New Zealandin ruoka on niin hyväää \o/ varsinkin jälkkärit ^-^ Saatiin eilen/tänään/huomenna kookoskakkupalat ja aamiaiseksi söin lättyjä ja siirappia omnom :D Kansainvälinen vuorokausiraja vähän hämmentää päivärytmiä. Se ylitettiin jo Samoalla, muttei tuntunut siltä, kun kello ei siirtynyt. Paitsi 24h taaksepäin. Eli elän juuri tiistaita 23.pv toista kertaa :P

Losissa pääsi lentokentällä yllättävän helpolla. Jopa Aucklandin tarkastaja kyseli kummempia. Son aina niin hauska vastata niiden kysymyksiin tyyliin "kerro mulle sun matkasuunnitelmista Uudessa Seelannissa" tai "mitä sä teet työksesi tai kuka sun matkan makso jos oot vaan opiskelija?" kun on juuri noussut koneesta ja on ihan pihalla. Onneksi ei ole vielä tultu kumihanskoilla uhkailemaan ;O

Ja nyt olen siis 1823 Holmby avenue #105:ssa Westwood villagessa - varakkaiden alueella kuulemma ;) - Los Angelesissa ja sain illallista sen jälkeen, kun siesin viisikuukautisen tytön kitinää ja mun peukalon imua. Ja rakensin legoilla 2.5 vuotiaan pojan kanssa. Aikamoista. No, pieni hinta, jos saa yösijan ja kaikkea muuta. Sohvasurffaus rullaa \o/ Mut mun kännykkä ei toimi täällä :[

The Tonight Show With Conan O'Brien

Iik, lähetin hakemuksen 24.-26.2. kuvattaviin Conaneihin 8) Ois aika tsäkäpäkä, jos pääsisin. Ilmeisesti lähetetyistä hakemuksista arvotaan luettavat ja sitten katotaan, että mahtuuko ja millon ja mitä. Laitoin viestiin, että olen Suomesta, mutta jos ne mailit tosiaan arvotaan, niin se ei ehkä olekaan yhtä hyvä valttikortti, kun olin toivonut x)

Losinkin ohjelma alkaa siis pikkuhiljaa muotoutua. Aucklandin ja Tongan häppeningit on vähän arvotuksellisemmat, mutta ehkä tätä reissua ei ole tarkoitus elää etukäteen alusta loppuun ;) Vaikka siihen se menee, kun menee varaamaan liput puolta vuotta etukäteen! :D Mutta juu. Otan Tongalla rennosti. Sen ainakin olen päättänyt. Aion nauttia tästä kahden kuukauden lomasta. Nää viimeset viikot kun paahdan duunissa, niin sitten voi hyvällä omalla tunnolla löhötä ja olla vaan, vaikka kuinka kiertäs maailmaa. Varsinkin, kun matka- ja takastulobudjetti karttuu mukavasti \o/

Pyhiinvaelluskohde lukittu

Principia Discordiaa lainatakseni:

" BRUNSWICK SHRINE

In the Los Angeles suburb of Whittier there lives a bowling alley, and within this very place, in the Year of Our Lady of Discord 3125 (1959*), Eris revealed Herself to The Golden Apple Corps for the first time.

In honor of this Incredible Event, this Holy Place is revered as a Shrine by all Erisians. Once every five years, the Golden Apple Corps plans a Pilgrimage to Brunswick Shrine as an act of Devotion, and therein to partake of No Hot Dog Buns, and ruminate a bit about It All.
It is written that when The Corps returns to The Shrine for the fifth time five times over, than shall the world come to an end:

IMPENDING DOOM HAS ARRIVED

And Five Days Prior to This Occasion The Apostle The Elder Malaclypse Shall Walk the Streets of Whittier Bearing a Sign for All Literates to Read thereof: "DOOM", as a Warning of Forthcoming Doom to All Men Impending. And He Shall Signal This Event by Seeking the Poor and Distributing to Them Precious MAO BUTTONS and Whittier Shall be Known as The Region of Thud for These Five Days.

As a public service to all mankind and civilization in general, and to us in particular, the Golden Apple Corps has concluded that planning such a Pilgrimage is sufficient and that it is prudent to never get around to actually going."

Diskordianistille sopiva pyhiinvaelluspaikka siis. Jos siellä Whittierissä on keilaratoja, minä aion siellä käydä. Memo minulle: älä liity Golden Apple Corpsiin, ettei maailmanloppu lähesty liikaa.

Don't let me immentize the eschaton! :D