Taru meksikolaisesta kympistä ja parittomasta hanskasta

Olipa kerran ylensyönyt, väsähtänyt Essi, joka toisiksi viimeisessä maailmanympärimatkan etapissaan, Los Angelesissa, vietti viimeistä kokonaista päivää ennen lentoaan Lontooseen. Essi vietti aamupäivän onnellisesti internetissä surffaten ennen kuin päätti lähteä kävelylle kohti Newport Beachia - ihan vain liikuntaa saadakseen ja kenties maisemia nähdäkseen.

Bayview Parkista näköala oli sen verran mielenkiintoinen, että Essi valitsi pururadan matalien puskien lomassa ja haahuili mäkeä alas kohti pientä poukamaa. Matkalla Essiä puhutteli puutarhatyöntekijä, joka ei osannut englantia. Espanjaa taitamaton Essi oli hämmentynyt, kun mies kysyi jotain ja tarjosi sitten 10 dollarin seteliä pahoitellen, ettei osaa englantia (sen verran Essi sentään ymmärsi), ennen kuin palasi työnsä pariin jotain mutisten. Mies ei huolinut rahaansa takaisin, joten päätään pyöritellen Essi sujautti kympin taskuunsa. No mikä ettei.

Essi jatkoi matkaansa ja kahlasi rannan upottavassa hiekassa ja vähän vedessäkin ennen kuin keinui leikkipuiston keinussa jonkin aikaa. Oli kaunis, aurinkoinen päivä ja oli mukava kuivatella märkiä, hiekkaisia jalkojaan keinumisesta syntyvässä ilmavirrassa. Lopulta Essi päätti kuitenkin ottaa suunnan kohti Fashion Island-ostoskeskusta jos sieltä vaikka sattuisi löytymään jenkkifudisleukasuojus veljelle.

Keskuksessa oli kyllä vaikka mitä, mutta ei valitettavasti jalkapallovälineitä - ainakaan mitä Essi olisi huomannut karttaa tutkiessaan. No, Essi päätyi (jälleen) Barnes& Noblesin hyllyjen väliin. Terry Pratchettin Unseen Academicals oli vähällä päätyä Essin ylipainoisiin matkatavaroihin, mutta viime tingassa Essi perui suunnitelmansa - ja osti sen sijaan Book of Liesin, missä monien mielenkiintoisten okkulttisten kirjoittajien tekstejä oli lyhennelty hyvältä vaikuttavaksi kokonaisuudeksi. Aivan itsestään tämä valinta ei Essin kohdalle sattunut, sillä kofeiini tuntuu innoittavan Essin ostohimoja normaalista vähän villimpään. Salaattipasta-aterian jälkiruuaksi Essi nimittäin kävi maistamassa vähän kahvia ja hups, kohta kirja olikin tiskillä ja Essin repussa.

Kaiken tämän kirjallisen mässäilyn keskellä Essi huomasi kadottaneensa toisen edellispäivänä ostamistaan Painajainen ennen joulua -hanskoistaan. Essi oli hyvin pettynyt itseensä ja kierteli vessoja ja muita paikkoja, missä hanska olisi saattanut repusta luiskahtaa ulos, mutta turhaan. Edes myöhemmin illalla kysellessä kukaan ei ollut tuonut hanskaa ostoskeskuksen asiakaspalveluun, tahi Barnes & Noblen kahvilaan, mikä olisi saattanut olla yksi oivallinen hanskan karkauspaikka. No nyt Essillä on siis vain yksi hanska, joka on aika säälittävä kaikessa parittomuudessaan.

Ebayssä samanlaiset hanskat olisivat aika edukkaasti myynnissä, mutta niitä ei tietenkään kuljeteta ulkomaille. Essi surustui tästä aikalailla. Hanskaa kun oli käytetty vain yhden kerran :( Oliko tämä uhri, jonka Ameriikan henget Essiltä vaativat ennen kuin päästävät hänet pois maasta? Tervetuliaisuhrina Los Angelesiin saapuessa toimi ilmeisesti Essin kaulakoru, sillä se napsahti poikki jo lentokentällä. Tässä tosin ei ollut mitään uutta: korun ketju oli katkennut kerran Edinburghissakin, eikä uusi maksa paljoa edes Suomessa, mutta hanskan menetys harmitti vähän enemmän. Ehkä Essin pitää ostaa Suomesta samankaltaiset sormettomat hanskat ja käyttää niistä toista tämän painajaishanskan parina. Ehkä Lontoon Disney shopista löytyy Essille uutta kivaa lohdutukseksi...

Tähän kuitenkin päättyy harmillinen kertomuksemme. Ainakaan Essi ei nyt maksanut hanskastaan kuin kolmisen dollaria, sillä meksikolaisen kymmenen dollaria ikään kuin korvasi hanskan katoamisen. Ehkä se mies olikin Tricksteri, joka halusi ostaa Essiltä hanskan tämän tajuamatta sitä. Ehkä Essin olisi pitänyt palauttaa kymppi vaikka väkisin, että olisi saanut pitää hanskansa. Ehkä Essi on vähän taikauskoisella tuulella ja Essin pitäisi varmaan mennä nukkumaan, että jaksaa aamulla herätä pakkaamaan. Essi ottaa bussin 1045 lentokentälle, vaikka lento lähtee vasta 1600, mutta minkäs teet, kun ei busseja mene parempaan aikaan. Essin Lizzie-emännän homokämppis olisi voinut ajaa Essin Long Beachille, mistä bussilla olisi saattanut päästä halvemmalla lentokentälle, mutta Troy(?) joutuukin lähtemään jo kuudelta aamulla, joten uusi suunnitelma nimeltä Flyaway-bussi piti ottaa käyttöön.

Essi on muuten ollut aika yllättynyt meksikolaisten määrästä Los Angelesissa, vaikka oli kuullut siitä aiemmin. Tämä kaupunki on ollut todella kaksikielinen - vähän niinkuin suomen ja ruotsin kielet Suomessa - eikä tuntunut siis lainkaan yllättävältä, ettei puutarhatyöntekijä osannut englantia.

Kerroinko muuten, että Lizziellä on joku hassu juttu hajujen kanssa. Sähköpistokkeissa on kummat pömpelit, joihin kiinnitetään hajustepullot, jotka sitten levittää tasaisesti makeaa hajua ympäri kämppää. Ei se mitään, mutta Essin tullessa suihkusta Lizzie kommentoi, että tuoksutpa hyvältä ja myöhemmin vei Essin pyyhkeen pihalle tuulettumaan, koska "se haisee, kun se olisi pesemisen jälkeen pistetty heti matkatavaroihin ilman, että se olisi ehtinyt kuivua". Kieltämättä totta, mutta tädillä tuntuu silti olevan aika vahva hajuaisti/jännä tapa haistella ympäristöään. Jasmiinivanilja on aika imelä haju kodin hajusteeksi Essin mielestä, mutta kieltämättä parempi kun joku pieru tmv :D

Tauko hikoilulle: etelän rannalle!

Oli niin hiki ja tylsä, että otettiin moottoripyörä taas käyttöön ja käytiin vähän kattelees etelärannikon rantoja ja nähtävyyksiä.










Tonga on litteä. Sanan varsinaisessa merkityksessä. Mutta kuten yltä näkee, pudotus mereen onkin sitten eri juttu ;) Taidettiin me jonkun mäen yli ajaa tänään...

Moottoripyörällä kyytiä

Käytiin eilen puolen saaren kiertoajelulla. Sifa ajelutti mua motskallaan ja virnuilin takapenkissä koko matkan, kun se oli niin mahtavaa :D Pitääkin hankkia kevarikortti joskus kun on rahaa... ;)

No ois se mopo voinut kulkea paremminkin: päästiin ensimmäiselle pysäkille, kapteeni Cookin maihinnousupaikalle, mutta kun koetettiin jatkaa matkaa, ei pyörä lähtenytkään käyntiin x) Miten tää kuulostaa ihan samalta, kun sen vesiskootterin kaa..? =D Saatiin ohikulkevia poikia työntään ja kohta se pyörä sitten suostui liikkeelle. Näin hautamöykkyjä, joita ei saa avata kun ne on niin pyhiä. Hyvässä lykyssä siellä ei mitään kuninkaan ruumista olekaan, kun kertoman mukaan se hukku ja hävisi merille. Hups. Työnnettiin pyörää taas ja päästiin siistille rantatielle ja paikalliselle "Stonehengelle", Ha'amonga 'a Mauille. Ostin tien vieressä olleelta naiselta sen 21-vuotiaan pojan kaivertaman naamion ja sotapatukat :D Oli pakko ottaa vähän revanssia, kun Ulurulla käydessä joku aboriginaalinainen koetti myydä mulle töitään superedukkaasti, mutta hämmennyin ja kieltäydyin :O Saa nähä, kun menen torille, että miten paljon tämä nainen mua kusetti ;]

Sifa vähän räpläsi pyörää ja sai sen vihdoin tottelemaan kunnolla. Päästiin 'Anahulu-luolalle, mikä oli tosi pimee paikka. vesi oli luolassa kuitenkin niin matalalla, ettei sinne oikeen viittinyt mennä uimaan ja niinpä pulahdin rannassa, mikä sekin oli ihan hieno paikka. Ajettiin vielä Hinaluolalle ja jäätiin sinne syömään buffetti ja kattoon tanssiesitys. Vitsi et oli taas hyvää safkaa ja tanssiesitys oli hieno. Varsinkin tulitanssi. Ja poikien tanssit oli niin hauskoja kaikki. Tytötkin oli ihan kivoja, mutta ne vaan liikutteli käsiä silleen vähäsen...Mut noli ihan öljysiä ja sitten kaikki kävi liimaas seteleitä niiden ihoon, kun ne tanssi :D Tansseissa oli kaikissa sellanen hauska pään heilautus-juttu, joka heilautti niiden tukkakoristeita aina kivasti :P Se oli hauska yksityiskohta :] Ja yleisö sekä "juontaja" oli kaikki aika pöpejä 8)

Oli hienoo ajaa pimeen Tongatapun läpi takasin Nuku'alofaan, vaikka pylly vähän puutukin. On vaan niin älyttömän upeeta, että satuin Sifan sohvalle (ts. vierassänkyyn), kun se on niin avulias ja kaikkee. Kuulemma joskus järkänneet just kiertoajeluja pitkin saarta, niin sain vähän infoakin samalla. En hirveesti, kun Sifankin muisti on rajallinen, mutta ainakin seura oli mukavaa eikä tarvinnyt mömmöillä muiden turistien kaa. Tai no törmättiin me johonkin jenkkiin, joka oli alottamassa oseanialaistaidebisnestä täällä ja oli nyt hetkeksi kerinnyt lähteä kierteleen saarta. Oli sekin ihan mukavaa. Nähdä välillä muitakin turisteja. Tiedän, etten oo ainoa ulkopuolinen x)

Turistijutuista puheenollen join myös kavaa. Maistui veteen sekotetulta jauheelta. Mitä se olikin. Jos sitä ois juonu paljon, ois kai nukkunu tosi hyvin tai jotain. Join vaan yhen kupin, kun se makso 2 pa'angia per kuppi O.o Poltin myös pohkeeni mopon pakoputkeen. Motskaritatskaksi kai sanotaan. Nyt oon koettanu laittaa siihen aloe veraa, mutta näköjään siihen nousi kiva rakkula... Ja hyttyset jatkaa juhlaansa. Offia kuluu... Yöllä heräsin siihen, että joku - torakka tai gekko? Mieluummin gekko... - hyppäsi melkeen mun naamalle. Ihan viereen niin, että havahduin sen kosketukseen poskella. Huidoin sitä pois pimeessä aika pitkänä ennen kuin heräsin tarpeeksi ottaakseni taskulampun. Vessassa oli toissayönä kans maailman suurin torakka :D Mut se ei lentänyt. Se oli vaan paniikissa, kun valot oli päällä, eikä se päässy mihkään piiloon. Raukkaparka...

Kuveja ja kiintoisuuksia Nuku'alofasta

Lentokenttäbussikuski ja aulapoika uppoutuneena Principia Discordian salojen tutkimiseen :D Ei tää ollut ihan sitä, mitä aattelin heti ensimmäisenä Tongalla tekeväni, mutta käy se kai näinkin. Sitäpaitsi meinaan sunnuntaina mennä kirkkoon, niin tekee ehkä hyvää kompensoida sitä jollain...





Olis sen vesiskootterin kanssa voinut käydä hassumminkin. Kuten tämän paatin omistajat ovat päässeet toteamaan :O










Tää on aika jännä paikka. Erilainen. Kielen nuotti kuulostaa ohimennen kuultuna epäilyttävästi suomelta. Aika monet (varsinkin nuoret miehet) moikkaa tyyliin "Bye" tai "Moi", niinkun ne teki Bangkokissakin. Kätevää suomalaiselle ;) Suihku toimii kaasulla ja pitää painaa kahta nappulaa ja kääntää kaasuhana auki, että saa veden kulkemaan kunnolla ja hyvällä lämmöllä O.o Tuntuu, että tekniikka on joka puolella paljon lähempänä...Tai paljaanpana tai jotain...

Mutta jäde on hyvää. Ja missä jäde on hyvää, ei voi ihan kaikki olla päin prinkkalaa 8)

Lataisin lisää kuvia, mutta netti taitaa olla vähän epävakaalla tuulella, joten loppu jääköön toistaiseksi lukijan mielikuvituksen varaan ;)

Jetski? Ei Jetski...

Kiertelin eilen kyliä ja söin ihan älyttömän hyvää jädeä (makeen himo seurasi tänne asti) Chateau-jädepaikassa. Bongasin myös Starbucksin pullotettuja Frappuccinoja yhessä kaupassa, joten ei tarvi olla ilman niitäkään josw ihan hirvee himo tulee ;) Ainoo, ettei niihin saa sit kermavaahtoa ja makuvaihtoehdot oli vaan mocha ja coffee, eli ei caramel. Toisessa kaupassa oli Karvistikkaripussi! Pakko ostaa sellanen jokupäivä! :D Pakko alkaa syödä tikkareita ihan vaan siksi, että pussissa on Karvisen kuva x)

Täällon pihamaalla sikoja, koiria, ainakin yksi kissa (se kuuluu Sifalle), kanoja, tipuja ja muutama kukko, joka pitää meteliä melkeen läpi yön. Tai no ne kieku kun menin nukkumaan yheksältä, ne kieku kun heräsin kuudelta ja taas kun heräsin uudemman kerran kasilta.. Mutta kiekuvat kuitenkin. Ainiin ja se rummutus on kavan murskain :D huh, täällä ei siis harjoittele maailman huonoin rumpali...Se jumputtaa tuolla koko päivän kuitenkin. Jee...

Ainiin ja sanoinko, että Sifan auto on avopaku? Ainakaan tän päivänen auto ei ollut x) En oo ihan varma, oliko se toinen (juu, sillä oikeesti on kaksi autoa), mutta luulen, että hourin eilen siitä avoisuudesta...ja se vene..köh...se oli jetski, eli vesiskootteri 8) Eikä se toiminut :( Ne mun ostamat sytytystulpat oli ilmeisesti oikeet, mutta kun meinattiin mennä Pangaimotun saarelle, ni venhe saatiin kyllä vesille, mutta se ei käynnistynyt. Sitten kun mä hyppäsin kyydistä pois, Sifa lisäsi vähän bensaa sytytysmoottoriin ja kokeili yksin, se käynnisty, mutta kun mä tulin kyytiin taas, niin ei mitään muuta kun köhinää. Akku ilmeisesti loppu :/

Ei siis päästy saarelle uiskenteleen, mutta mentiin pulahtaan läheiselle altaalle, joka on siis vaan vallilla rajattu vesialue meressä. Mut oli sekin ihan kuul. Ja paikalliset tosissaan käy uimassa kaikki vaatteet päällä: yksi tyttö pulahti huppari päällä ja vähän ennen kun lähettiin, sinne hyppäsi poika suoraan tieltä. Kenkineen kaikkineen. No kuulemma on ihan okei uida bikineissä, ni minä sitten keikistelin siellä muiden ihmeteltävänä. Ei siellä onneksi ollut ketään. Pari tyyppiä kävi välillä vähän räpiköimässä. Ilmeisesti Sifa ei osaa hirveen hyvin uida. AInakaan kauhomalla. Pari hengen vetoa vaan. Eikä se osaa kelluakaan. Innteresting. Minä uin satametrisen altaan toiselle reunalle ja kaartaen takasin, eikä tuntunut missään. Mutta Sifa toisaalta kauhoo sillai naama veden alla ja sitä tyyliä minäkään en osaa...

Jutskattiin siinä auringossa kaikennäkösiä. En tainnut kertoa, että Sifa on olympiatason jousiampuja. Pronssia Ateenassa 2004 ja tavoitteena kulta Lontoosta 1212. Kuulemma edellinen kultamitalisti ei ois ees niin hankala vastus, kunhan ei pelaa kuumeessa, eikä käytä kädessä jotain suojusta, joka repii leuan auki (sillä on ollu vähän huonoa onnea viime kisoissa..). Eli pitääkin kattoa jouskarikisat sitten 1212, ni pääsen kehumaan, että tunnen sen voittajan ;D Se meinas itseasiassa kiertää vähän Eurooppaa sitten, kun on käynyt sen kultamitalin hakemassa niin tiedä vaikka pääsisin näyttään Helsinkiä olympiakultamitalistille x) Boy, does that sound nice :D

Söin äsken myös sellasen pihapuun mangon. Hitto, että oli hyvää. Tosissaan ihan hemmetin hyvää. Paras mango ikinä! O.o Tekis mieli lisää, mutta noi jäljellä olevat on vähän epäilyttävän pehmeitä... Mmmm...

Nakuilua Waihekella

Otin tanaan aika iisisti. Onneksi Waiheke oli hyva nimenomaan rannalla makoiluun (ois siella ollu muutakin, mut en jaksanu lahtee kavelemaan). Valvottiin eilen yhteen Annan ja kumppanien kanssa. Katottiin joku huono action-elokuva ja sitten heitettiin lappaa ja jaettiin hauskoja youtube-videoita Gregin, Vivin ja yhden venalaisen pojan, jonka nimea en koskaan kuullut kunnolla..(Vladimir ehka?) kanssa. Vivin kanssa loydettiin yhteinen savel, kun molemmat oltiin vahan hopsoja. Lieneeko skandinaavinen veren perima 8) juteltiin ministi ruotsiksikin, ettei muut ymmartas :D Tosin siella oli kaikki enemman tai vahemman hopsoja. Aivan ihania ihmisia =D Viv oli Gregin luona yota ja ne melkeen harkitsi mun raahaamista mukaansa, etta voitas riehua koko yo. Melkeen ois voinu menna x)

Sain kuitenkin nukuttua ihan hyvin toispuoleisella patjallani (kaytin makuupussia ekaa kertaa! Jee! =D) ja niinpa paasin kymmeneksi keskustaan ja puolilta paivin (Frappen ja nettisession jalkeen) vapautin yhden Bookcrossing-kirjan nettikahvilaan ja otin lautan Waihekelle. Otin myos paivalipun busseihin, joten maksoin $40 eestaas-lautoista ja busseilusta ympariinsa.

Kavin pulahtamassa Oneroa-rannalla, otin bussin Palm Beachille ja makoilin parisen tuntia nakupuolella :D Hee. Soli vahan kun ulkoilmasaunassa ois ollu x) Ensimmaisen kikkelin jalkeen se ei ollut enaa yhtaan eksoottinen paikka ja pysty ihan vapaasti kellistelemaan ja pulikoimaan pienessa aallokossa. Meri oli aivan ihanan kirkas ja rannan maet oli makeita joka puolelta. Waiheke oli muutenkin tosi makinen paikka. Vahan tuli Amalfin rannikko Italiassa mieleen. Pari vuotta sitten kaytiin siella porukoiden kanssa ajelemassa. Sillon tosin oli aika markaa ja sumusta, mutta luulen, etta sois nayttany aika samalta ilman sumua kun Waiheken maisemat :) Kavin myos Rocky Bayn ihanan hiljasessa poukamassa kattomassa merelle hetken ennen kun palasin Aucklandiin.

Se saksalainen Michael, jonka kanssa oltiin Blue Mountainsin kierroksella Sydneyssa on nyt kans Aucklandissa. Koetetaan juuri sopia mahdollista tormaysaikaa, mutta menee aika tiukille. Varasin nimittain Bay of Islandsin reissun huomiselle ja siina menee kylla koko paiva. Sitten keskiviikkona on heratys ennen neljaa, etta ehtii lentokenttabussiin. Pidetaan peukkuja, etta bussilippuja myyva turistikauppa on huomenna auki seiskalta aamulla!

Lapsia ja myrskyä Sydneyssä

Menin tänään Manlyn rannalle vähän makoilemaan ja kattelemaan jotain hengenpelastus-derbyä. Matkalla ja paikan päällä näin erään äidin...yksin...KAHDEKSAN lapsen kanssa! O.O Siis pieniä skidejä kaikki ja kaikki huus sitä äidikseen! Yksin! Rannalla! Ne oli ihan hirveitä ne lapset. Suihkussa ykskin vaan huus kun tapettava, kun äiti oli hetken oven takana O.o Miten kukaan voi kestää mitään tollasta...käsittämätöntä...

Iltapäivällä neljän jälkeen rupesi tuulemaan aikalailla ja kun olin lautalla matkalla takasin keskustaan sato aika roimasti kanssa. Sade loppui ja aurinko paistoi ja satoi taas kaatamalla ja tuuli ja ukkosti ja aurinko paistoi...Hullu sää 8)

Olin tänään vähän liikkuvammalla päällä, joten käytin DayTripper-lippua, joka maksaa 18.2AUD ja käy kaikkiin busseihin, juniin ja lauttoihin Sydneyn sisällä. Huomiselle on vielä yksi ja oon menossa ainakin yhden Peter Knightin kanssa kahville aamupäivällä. Eli jos musta ei kuulu enää, se ei ollutkaan vaan vieraan varaisuutta ;) Istuin tyypin vieressä lentokoneessa ja se oli ihan mukava. Kuulemma tykkää jelppiä turisteja, kun Sydney on niin kiva kaupunki. Eikä oo koskaan tavannut suomalaista. M-mm. Onneksi en ole niin vainoharhanen, etten uskaltas lähteä ydinkeskustaan ihmisten ilmoille sen kanssa. Vihdoinkin joku paikallinen 8)

Tänään bongasin muuten torakan Burger Kingin...köh, eikun Hungry Jack'sin luona. Se lähti roskiksilta, teki kierroksen ulkopuolella (en nähnyt sitä hetkeen, joten kyse saattoi olla myös vahdin vaihdoksesta) ja tuli sitten takasin syömään lattialle pudonnutta ranskista. Espanjalaisten kanssa vähän naurettiin yleisesti torakoiden ihanuutta. Näin kanssa ison hämiksen pihalla. Iso ja musta ja keltasia täpliä....

Meren alla, rannalla ja korkealla ilmassa

Eilen kavin Sydney Aquariumissa, Bondilla ja Sydney Towerissa. Akvaariossa oli hemmetisti lapsia, muttei se mitaan, noli hait silti tosi isoja ja hullun nakosia O.o Kaikkea jannaa muutakin siella vedessa pyori ja selvisi, etta dugong(merilehma) ei ole yhta kuin manaatti vaan niilla on vahan erilainen pyrsto... ;)

Bondi oli sekin aika mainio elamys. Maattiin rannalla sveitsilaisen Stephanien kanssa ja kaytiin riehumassa aalloissa. Melkeen alan ymmartaa surffaajia. Oli ne sen verta hienot aallot =) Sydney Towerist anaki upeen auringon laskun. Se meni mailleen niin nopee, ettei paljoa kerinnyt edes ihastella, mutta kaupunki oli hieno yovalaistuksessa myos.

Nyt on Karvinen taas mukana lahinettikahvilassa (ilmanen netti, pahoittelen skandinaavien puuttumista aakkostosta...) ja meinasin kierrattaa sita tanaan vahan kaupunkilla. Kuvia pistan kunhan saan raahattua lapparin kirjastoon...