Sinisillä vuorilla

Ja taas on yksi must see-paikka nähty. Blue Mountains oli kyllä todella hieno kokemus. Oli hyvä opas ja kivat tyypit bussissa. Juttelin brittipariskunnan ja saksalaisen Michaelin kanssa. Michaelin kanssa päädyttiin päivän lopuksi (taas) kaljottelemaan ennen kun pakenin sateen alta takaisin sohvaturvaani. Todella harmi, että joutuu huomenna lentämään pois :(

Mutta. Nähtiin kenguruita luonnossa ja käytiin kylissä Sinisten vuorten päätien varrella. Se on ainoa reitti, mikä niiden vuorten yli on löydetty. Alkuun ne koettivat löytää reittiä solien läpi, mutta päätyivät aina umpikujaan. Ylitystä pidettiin siis mahdottomana ennen kun jotkut pari heppua keksi sitten tän reitin, jolle nykynen tie ja rautatie on rakennettu. Kuultiin hurjia juttuja alueen historiasta ja aboriginaalitarinoita ja kaikkea. Oli toodella hyvä kuski.

Kolme sisarusta -kivimuodostelma oli ihan hieno, mutta laakso sen ympärillä oli todella henkeäsalpaava ja pyörryttävä ja... Vau. Se pitää kokea ite... Sademetsäkin oli upea ja maailman jyrkin rautatiereitti laaksosta ylös Scenic World -keskukseen oli kanssa aika kokemus. Oli kyllä hieno päivä. Hyvä, etten jättänyt väliin!
















Ja nyt olen koukussa TimTameihin 8) pitää kattoa, myytäskö niitä kentällä huomen aamulla vielä, ni saisin vähän herkkua matkalle mukaan :D:D
Herätys puoli kuusi. Vaihteeksi. No koneessa voi nukkua taas. Vaihteeksi. Uusi Seelanti, täältä tullaan. En ihan hirveästi tiedä, mitä odottaa, mutta paljon on kehuttu sitäkin paikkaa, eli uteliain mielin lähden sinnekin siis... Hostelleja Aucklandissa, Rotorualla ja Taupolla varattu, mutta Aucklandilla pääsen myös sohvasurffaamaankin pariksi viimeiseksi yöksi - ennen Tongaa.